Aamuun nousevat (2020)

Atte Koskinen

Runoelma aamusta, joka yhdistää romantiikan perinnettä ja nykyrunoutta.

“Aamuun nousevat on oodi ja hautajaislaulu romantiikalle, sekä todistus pienkustantamojen tärkeydestä. Se tuntuu tislanneen romantiikan muiston kokonaisuudessaan tuottaakseen pisaran puhdasta kauneutta.”

– Carlos Lievonen, Nuori Voima 2/2020


Lainattua valoa (2019)

Venla-Vanamo Asikainen & Tuomas Taskinen

Runodialogi Lainattua valoa sukeltaa vesiväriaaltoihin ja nousee ylös mittaamaan aikaa kuin klepsydra. Kolmiosainen runokirja muuntaa muotojaan ja hyökyy sanojen sanomattomaan. Dialogi viestii ystävyyden vallankumouksellisuutta. Käsin sidottu teos ilman liimaa.

“Arkinen keskeneräisyys ja prosessinomaisuus näkyvät runojen muodossa ja kirjan käsin sidotussa, pehmeässä materiaalisessa olemuksessa. Lainattua valoa ei pyri sanomaan viimeistä sanaa sen enempää itsestään kuin kuvaamastaan maailmasta.”

– Lydia Lehtola, Nuori Voima, 16.9.2019

Alkuluku (2018)

Paavo Kässi

Minimalistinen teos pelimaailmasta.

“Jos sisältöorientoitunut pelirunous on helposti mennyt maksimalistiseksi vyöryttelyksi, Kässin pelialustaan ja koodiin ulottuvaa näkemystä voisi kuvailla digiminimalismiksi.”

“Vihkon rakkaudellinen käsityö on kutkuttavassa ristiriidassa virtuaalisen aiheen kanssa. Harvakseltaan julkaiseva vihkopaja tekee lähinnä helmiä.”

– Vesa Rantama, Nuori Voima 5/2019


Rukous Eleni Äffälle (2017)

Ester Nuori Leppä

Kokooma runoja vuosilta 2014-2017. Kirjallisen heräämisen kuvauksesta Elenin punaisiin hiuksiin.

“Ester Nuoren Lepän vihko on melankolinen, depressiivinen, yksityiskohtiin takertuva, itsetuhoinenkin, mutta taiteena se lunastaa aiheensa. Runot tuntuvat kysyvän: eikö ole tämän enempää? Ja ovat itse enemmän.”

– Vesa Rantama, Tuli&Savu nro. 90

Hunajankantajien aika (2017)

Salla Partala

“Hunajankantajien mytologiaa voi tulkita ekokriittisestä näkökulmasta tai jonkinlaisena yleisempänä hedelmättömyyden kuvana. Toisaalta: onko niillä oleellista eroa?”

“Mehiläiset lentävät ja surraavat, haipuvat pimeään, surraavat surua oman lajinsa katoamisesta, kaiken peittymisestä hiljaisuuteen.”

– Penjami Lehto 22.12.2017 / noesis.fi



Suo sammalta (2014)

Ester Nuori Leppä

Kuvitettu, neliosainen novelli, joka käsittelee kuolemaa, yksinäisyyttä ja turvattomuutta runon keinoin. Kannen kuva: Lille Santanen.



OI -zine

OI-zinen seitsemän julkaistua numeroa:

  1. Ameba
  2. Ultramariini
  3. Virhe
  4. Käyttöopas
  5. Ääri
  6. Metsä
  7. Arki

Seuraava numero “Painauma” julkaistaan joulukuussa 2020!